
Ainut tapa selvitä näistä tunteista on kohdata ne suoraan. Suoraan kohtaaminen tarkoittaa tunteen hyväksymistä kokonaan sellaisenaan ja sille antautumista ilman ehtoja. Surulle, pelolle ja mitä ikinä tuleekaan on antauduttava kokonaan ja täysillä, aivan kuin menisit siihen sisään ja läpi. Pelko, suru, viha ja katkeruus ovat kuin palohälyytyksiä, joiden tarkoitus on saada sinut pysähtymään, huomaamaan jotain ja sitten toimimaan -jopa kasvamaan ihmisenä. Tuli pitää sammuttaa kokonaan, muuten pienestä tulee valtava roihu, eikä alkuperää edes enää muista. Tunteen kohtaaminen saa sen kulumaan loppuun ja lopulta häviämään kokonaan. Ajalla ei ole tässä paljoakaan väliä. Kohdatut tunteet haihtuvat nopeasti. Jos tunteita ei käsittele mitenkään ne eivät myöskään välttämättä väljähdy ajan kanssa. Läheisen menetys on asia joka on lopulta pakko hyväksyä. Menetykseen ei voi jäädä kovin pitkäksi aikaa koska elämä vaatii läsnäoloa.
Tapoja kohdata tunteet on monia, jokaisella omansa. Luonto, öinen tähtitaivas, pilkkiminen, koiralle puhuminen tuli heti mieleen. Tuhansia vuosia sitten ihminen oppi yhden hyvän tavan olla surun kanssa: elävä tuli. Nuotio, takkatuli, kynttilän liekki yksin tai yhdessä muiden kanssa, surun tuominen ajatuksiin ja sen kokeminen aivan ehdoitta, itkeminen, tuskan tunteminen ihan joka solussa ja lopulta asian hyväksyminen ja rauha. Vaatii rohkeutta kohdata suuria, pelottavia tunteita. Palkkio on kuitenkin suuri, elämänilo ja luottamus elämään.
Kun itse ei enää saa kiinni tunteista, ja oireista päätellen tietää niiden kuitenkin olevan olemassa, voi hakea jeesiä vaikka meiltä.