Mieti hetki kuinka monta kertaa jokin asia toistuu ennen kuin puhut siitä sanoilla aina, taas tai ei koskaan. Ihminen rakentaa maailmankuvaansa ja todellisuuttaan yleistämällä tilanteita. 2-3 kertaa toistunut tilanne muuttuu helposti mielessämme yleiseksi tapahtumaksi ja jopa faktaksi. Ja usein tämä yleistys koskee negatiivista asiaa :(
Sen lisäksi, että mietimme, mitä toiselle sanomme, kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, miten itsellesi ja itsestäsi puhut. ”Sä aina teet /toimit/jätät/sanot yms. …” Sä et koskaan…” ” Mä oon taas ihan…”, Mä en ikinä ….” Kuulostaako tutulta? Ja kun mietit tarkkaan, niin onko se todella niin? Ihanko aina? Eikö koskaan ikinä milloinkaan edes vahingossa? Kun vuorovaikutuksessa ottaa tehostesanoiksi aina, taas tai ei koskaan, se vahvistaa viestiä niin hyvässä kuin huonossa. Ja kuulostaa erilaiselta, kun sanot, että ” Sä taas teit niin…” kuin että ” Mä huomaan, että äsken teit…” tai ” Sä et ikinä muista…” verrattuna ” Mä mietin unohtuiko sulta tänään jotain…”
Kokeile, miten oma olo ja toisen reaktio muuttuu, kun vaihdatkin sanoiksi tällä kertaa, tänään, nyt, äsken, välillä tai joskus. Ja Taas kannattaa muistaa käyttää minä -kieltä.Entä myönteisenä koetut asiat? Kokeillaanpa: " Arvostan sitä, että sä tuut aina ajoissa" tai "Mulle kuulostaa siltä, että sä et ikinä keksi tekosyitä ja mun mielestä se on hienoa" Ja eikun treenaamaan.