Sensomotoriikka urheilussa

Eilinen sähköposti erään urheilulajin lajivalmentajalle.

Puhuimme tänään puhelimessa lajinne urheilijatyttöjen/-naisten (sensomotorisista) reflekseistä. Muutama itselleni tullut ajatus, joita näiden urheilijoiden ja heidän valmentajiensa olisi hyvä pureskella vähän paremmin.
Nämä urheilijat tähtäävät huipulle ja tavoitteena on menestyminen. Viime kädessä huipulla kilpailevien menestymisen ratkaisee heidän kykynsä ja mahdollisuutensa käyttää aivojaan ja niiden kapasiteettia parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän kapasiteetin käyttöä pohtiessa on ymmärrettävä se, että aivomme vastaanottavat noin 3.000.000.000 (kolmemiljardia) yksikköä tietoa sekunnissa. Tästä tietomäärästä noin 50 yksikköä saavuttaa aivojemme tietoisen tason.
Kilpailutilanteessa urheilija kuormittaa usein aivojaan enemmän kuin harjoitustilanteessa. Erityisen huomionarvoista tässä asiassa on se, että kilpailutilanteen aiheuttama stressi lisäkuormittaa aivojen tietoista puolta. Kun tietoisen puolen kuormitys ylittää 50 yksikkö sekunnissa, niin kilpailutilanteen suoritustaso romahtaa harjoitussuoritusten alapuolelle. Ne suorituksen osat, jotka eivät vielä olen täysin automaattisia, joudutaan käsittelemään aivojen tietoisella, jonka käsittelykapasiteetti ylittyy stressistä tulevan lisäkuormituksen vuoksi.
Sensomotoristen refleksin päälläolo aiheuttaa jatkuvaa keskushermoston kuormitusta ja tämä kuorma joudutaan käsittelemään aivojen tietoisella puolella eli kilpailutilanteessa aivojen tietoinen puoli käsittelee:
  1. Ne suorituksen osat, jotka eivät ole automaattisia
  2. Stressin hallintaan tarvittavat asiat
  3. Päällä olevien sensomotoristen refleksien aiheuttaman kuormituksen
Millä keinoilla em. asioihin voidaan vaikuttaa:
  1. Suoritusta voidaan kovalla harjoittelulla automatisoida enemmän ja enemmän
  2. Mentaaliharjoittelulla voidaan vaikuttaa stressin määrään ja hallintaa
  3. Sensomotoriset refleksit voidaan sammuttaa muutamilla (yleensä 3-5 á 1-2 tuntia) hoitokerralla.
Lisäksi sensomotoriikan hoidoilla vaikutetaan aistien, hermoston, aivojen ja lihasten keskinäiseen toimintaan. Sensomotoriikan yksi tavoite on vapaasti (ilman sensomotoristen refleksien vaikutusta ja kuormitusta) toimiva hermosto ja tätä kautta voimavarojen säästäminen. Sensomotoristen refleksien vaikutuksia yleisesti tarkasteltuna ovat mm.:
  • Lihaksiston automaattinen jäntevyys on vajaa tai puuttuu kokonaan
  • Motoriikan automatisoituminen mahdotonta
  • Silmien lihakset tarvitsevat ponnistelua automaation sijasta
  • Lateraaliteetin puute on este keskushermoston työnjaolle
  • Tahdosta riippumaton toiminta siirtyy tiedostetulle tasolle
  • Oppimiskyvyn heikkeneminen
  • Päättelykyvyn hidastuminen
  • Vaikeuksia lukemisessa, sanallisissa matemaattisissa tehtävissä, tekstin hahmottamisessa
Keskustelimme puhelimessa erityisesti kahdesta refleksistä eli morosta ja babinskista / FTG:stä. Näiden refleksien lisäksi sensomotorisessa kartoituksessa käydään läpi noin 15 muuta refleksiä.
Moro on vaikutukseltaan ja merkitykseltään kaikista isoin. Jo pelkästään moron sammuttamisella saadaan usein merkittäviä muutoksia stressin hallintaan ja asioihin reagointiin. Babinskin suurin merkitys tässä tapauksessa on se, että sillä on muita refleksejä vahvistava vaikutus.
Moro aiheuttaa (yksilöstä riippuen) esim. arkuutta, hyökkäävyyttä, säikähtelyä, 
impulsiivisuutta, 
pelkoja, 
liiallista herkkyyttä,
 alisuoriutumista ja hyperventilaatioherkkyyttä. Lisäksi moron vaikutuksesta kuulee ja ymmärtää ohjeet väärin, käsittää vitsit ja sanaleikit väärin, häiritsee kyselemällä koko ajan, on huono itsetunto, on vaikeuksia ystävyyssuhteissa,
 väsyy helposti,
 on huono keskittymiskyky ja
 motivaatiotaso yhteydessä osaamisen tunteeseen. Joskus ne henkilöt, joilla moro on päällä, tunnistavat itsestään suuren määrän em. asioista ja joskus eivät ainuttakaan.

Näiden urheilijoiden uran ja kilpailumenestyksen helpottamiseksi kannattaa kaikki sensomotoriset refleksit tutkia tarkemmin ja päällä olevat refleksit hoitaa mahdollisimman nopeasti.
Gadgetissa oli virhe