Sensorisen integraation häiriö

Saan aika ajoin kyselyitä lasten sensomotoristen refleksien testaamisesta ja hoitamisesta. Kyselijät ovat lukeneet tai kuulleet sensomotoristen refleksien seurauksista, joita ovat mm.:

  • Epätavallisen korkea aktivaatiotaso
  • Epätavallisen matala aktivaatiotaso
  • Impulsiivisuus
  • Huono keskittymiskyky
  • Lihasjänteyden ja motoriikan hallinnan ongelmat
  • Motorisen ohjailun ongelmat
  • Heikko silmä-käsi-yhteistyö
  • Uusien tilanteiden vältteleminen
  • Vaikeus siirtyä tilanteesta toiseen
  • Herkästi turhautuminen
  • Itsesäätelyongelmat
  • Oppimisongelmat

Eli täsmälleen samat asiat, jotka Carol Stock Kranowitz luettelee kirjassaan ”Tahatonta kohellusta” lasten sensorisen integraation häiriön (SI-häiriö) seurauksiksi.

Mikä on sensorinen integraatio

Neurologinen prosessi, joka jäsentää kehosta ja ympäristöstä keräämäämme tietoa selviytyäksemme arkielämässä. Keskushermoston pääasiallinen tehtävä on aistitiedon yhdistäminen eli sensorinen integraatio. Tiedon keruun tekevät erilaiset aistijärjestelmät:

  1. Taktiilinen aistijärjestelmä, joka vastaanottaa paine- värähtely-, liike-, lämpötila- ja kipuaistimuksia pääasiassa ihossa olevien reseptorien kautta.
  2. Vestibulaarinen aistijärjestelmä, joka reagoi päänasennon muutoksiin ja koko kehon liikkeeseen sekä koordinoi silmien, pään ja kehon liikkeitä. Vestibulaarisen aistin reseptorit sijaitsevat sisäkorvassa.
  3. Proprioseptiivinen aisti (tiedostomaton), jonka aistimukset tulevat nivelistä, lihaksista, jänteistä ja nivelsiteistä eli käytännössä asennon aistiminen.

Sensorisen integraation häiriö (SI-häiriö)

Mikäli em. aistien kautta saadun tiedon käsittely on tehotonta, seurauksena voivat olla oppimisen, kehityksen ja muun toiminnan ongelmat. Nämä ongelmat voidaan nimetä SI-häiriöksi ja tämän määrittelyn jälkeen voidaan aloittaa SI-terapia. Tähän asti päästään tarkastemalla ketjua toiminta-seuraus. Mutta mikä on tästä ketjusta puuttuva ”syy”? Mikä aiheuttaa SI-häiriön?

Yksi vastaus tähän syy-kysymykseen ovat sensomotoriset refleksit. Kathy Johnson http://www.pyramidofpotential.com käsittelee omassa työssään tätä asiaa mm. lasten oppimisen ja oppimisvaikeuksien näkökulmasta.

  1. Menestyminen koulutyössä vaatii älyllistä kehittyneisyyttä.
  2. Tämä vaatii sensomotorista kehittyneisyyttä.
  3. Kaiken perustana on mielen ja kehon terveys.

Tämän ketjun yhdenkin lenkin pettäessä koulutyössä menestyminen on kovan ja usein ylipääsemättömän työn takana. Tässä ketjussa huonosti tunnettu ja näin ollen valitettavan vähälle huomiolle jäävä osa on sensomotoristen (primitiivisten) refleksin merkitys. Johnsonia lainaten: ”Primitive reflexes: Foundation for Learning”.

Aikuiset oppivat toimimaan ja elämään aistien tuottaman tiedon tehottoman käsittelyn kanssa eikä aikuisten kohdalla puhuta kovinkaan usein SI-häiriöstä eikä aikuisilla esiintyviin SI-häiriö mukaisiin oireisiin kiinnitetä juurikaan huomiota. Sensomotoristen refleksin tarkistamisella ja hoidolla pystytään kuitenkin vaikuttamaan tehokkaasti ja nopeasti siihen kuinka aivomme käsittelevät aistien tuottamaa tietoa. Lisäksi sensomotoriikan hoidoilla vaikutetaan aistien, hermoston, aivojen ja lihasten keskinäiseen toimintaan. Sensomotoriikan yksi tavoite on vapaasti (ilman sensomotoristen refleksien vaikutusta ja kuormitusta) toimiva hermosto ja tätä kautta voimavarojen säästäminen.


Gadgetissa oli virhe